"Voi pojat nyt me vasta liemessä ollaan". Team 1Lifen laskettu aika oli vuonna 2010 Oulussa, kun kolme selkärangatonta, kädetöntä, ihralla kuorrutettua ja elämäänsä kyllästynyttä pullapoikaa päätti "tappaa" toisensa toripolliisin silmien edessä: "Tartteis kai tehä jotain?" Syntyi veret seisauttava ja pelkoa viljelevä kommandojoukko, joka on erikoistunut suorittamaan vaarallisia ja mahdottomia tehtäviä vaativissakin olosuhteissa ympäri maailmaa. Tässä joukossa ylisuuri ego yhdistyy luontevalla tavalla kroonisesti alisuorittavaan ja kuolonkankeaan ruhoon ja tyhmyys ja hulluus tiivistyvät muodostaen epäuskottavia, tärähtäneitä ja sensuroimattomia stooreja, joiden lukemiseen kannattaa ottaa vakuutus. Kun mausteiksi lisätään vielä erilaiset fobiat, tunteettomuus, traumaattinen ja turvaton lapsuus sekä loputon vastuunpakoilu, sitä soppaa ei syö nälkää näkevä Erkkikään. Tuska avartaa mieltä ja epäonnistumisillekin löytyy aina toinen toistaan parempia selityksiä. Ja niitä tilityksiä ei kuuntele kuurokaan. Kaikki ei suju aina käsikirjoituksen mukaan, mutta ainakin on jotain mitä ilman hampaita, karvoja ja koipi amputoituna muistella. Yksi elämä, kerranhan täällä vain ollaan....

Alisuorittava kroppa tarvitsee seurakseen ylisuorittavat varusteet. Joukkueen vaatetuksesta huolehtii HAGLÖFS, pyöristä CANYON, kengistä INOV, kanooteista BEAR & WATER ja lisäravinteista POWERBAR. Jotta voimme menestyä, varusteista ei voi tinkiä. Kerromme totuudenmukaisesti kyseisistä tuotteista blogissamme...


torstai 8. marraskuuta 2012

Markon prässiä, sporttia ja chillailua


1Lifen kolmas kausi oli menestys. Emme saavuttaneet palkintoja, mammonaa tai mitään muutakaan, mutta saimme rutkasti uusia kokemuksia ja hienoja hetkiä: 1life moments. Nostimme itsemme aivan uudelle tasolle, joka on jo lähellä Perähikiän huippua. Vaikka emme saaneetkaan pätäkkää, jouduimme maksamaan tästä kaikesta veroja. Nyt on aika nuolla haavoja ja parantaa vaivoja. On aika käydä psykoterapiassa, lobotomiassa ja traumatologiassa. On aika kesyttää sisäinen Tarzan, pysähtyä. On aika tehdä muuta, chillailla. Nyt on se aika, kun muistellaan hienoa kautta kaikkine epäonnistumisineen ja onnistumisineen ja kerätään uutta motivaatiota. Motivaation kerääminen ei ole vaikeaa, kun tietää millaisia seikkailuja on luvassa taas ensi vuonna. Niistä kerromme varmasti myöhemmin lisää. Tiimimme on saamassa myös uutta verta. Tarvitsemme naisenergiaa. Tarvitsemme äidin, joka pitää meistä huolta ja lohduttaa, kun istumme sikiöasennossa peukalo suussa jossakin pusikossa. Voi olla, että värväämme myös vielä pari jannua lisää, kuka tietää...

Hotti dippaa (vaatteet Noname)

Apsi halua olla Mr. X


Emme toki ole unohtaneet sporttia. Markon prässi pitää huolen siitä, että korsetti pysyy kuosissa. 1-pack ei toki vielä muistuta 6-packia, mutta toivossa on hyvä elää. Kyseessä on siis kuntopiiri, jossa sosiaalinen paine ajaa masokistit uskomattomiin suorituksiin. Sadistinen ohjaaja pitää vielä huolen, ettei kukaan pääse lintsaamaan. Ensimmäisen prässin jälkeen en taipunut edes pöntölle, mutta toisen prässin jälkeen pyyhkimiseen ei enää tarvittu vaimon apua. Jonkun verran juoksua, hiihtoa, joogaa, pallopelejä ja pyöräilyä, mutta vain silloin, kun mieli tekee. Totisemman treenin aika on sitten myöhemmin...

P.s. Niskahiki on löytänyt uuden kodin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti