"Voi pojat nyt me vasta liemessä ollaan". Team 1Lifen laskettu aika oli vuonna 2010 Oulussa, kun kolme selkärangatonta, kädetöntä, ihralla kuorrutettua ja elämäänsä kyllästynyttä pullapoikaa päätti "tappaa" toisensa toripolliisin silmien edessä: "Tartteis kai tehä jotain?" Syntyi veret seisauttava ja pelkoa viljelevä kommandojoukko, joka on erikoistunut suorittamaan vaarallisia ja mahdottomia tehtäviä vaativissakin olosuhteissa ympäri maailmaa. Tässä joukossa ylisuuri ego yhdistyy luontevalla tavalla kroonisesti alisuorittavaan ja kuolonkankeaan ruhoon ja tyhmyys ja hulluus tiivistyvät muodostaen epäuskottavia, tärähtäneitä ja sensuroimattomia stooreja, joiden lukemiseen kannattaa ottaa vakuutus. Kun mausteiksi lisätään vielä erilaiset fobiat, tunteettomuus, traumaattinen ja turvaton lapsuus sekä loputon vastuunpakoilu, sitä soppaa ei syö nälkää näkevä Erkkikään. Tuska avartaa mieltä ja epäonnistumisillekin löytyy aina toinen toistaan parempia selityksiä. Ja niitä tilityksiä ei kuuntele kuurokaan. Kaikki ei suju aina käsikirjoituksen mukaan, mutta ainakin on jotain mitä ilman hampaita, karvoja ja koipi amputoituna muistella. Yksi elämä, kerranhan täällä vain ollaan....

Alisuorittava kroppa tarvitsee seurakseen ylisuorittavat varusteet. Joukkueen vaatetuksesta huolehtii HAGLÖFS, pyöristä CANYON, kengistä INOV, kanooteista BEAR & WATER ja lisäravinteista POWERBAR. Jotta voimme menestyä, varusteista ei voi tinkiä. Kerromme totuudenmukaisesti kyseisistä tuotteista blogissamme...


sunnuntai 7. lokakuuta 2012

1Life 2012, elämän makuista urheilua


Mis kärsimys, siel mielen voitto

Mis tunteiden sateenkaari, sen auvoisempi aarre sen pääs

Kuta ankarampi polku, sitä lähempänä ystävä jakamassa sen

On joukko tää vailla pelkoa, tuskaa sitäkin kunnioittavampi

Jokainen askel vieraaseen turpeeseen, melan kuopaisu tuntemattomaan veteen, polkaisu kivulla ansaittavaan mäkeen

Jokainen kilometri elämää, odotettua tuskaa hartioilla, kaivattua happoa suussa

On lähempänä alkua miksi lähdimme, on lähempänä loppua mihin haluamme

Ei ole selitystä miksi näin kuljemme, ei odotettavaa loppua tarinalle

On vain hetket nämä, jotka mielen rajojen kristalloimana rakentavat yhtä elämää

Joukko hetken samaan suuntaan kulkiessaan, löytää syyn elää täyttä elämää

-       1Lifen vuodelle 2012 -





Where the torment, there the triumph of mind

Where the rainbow of emotions, the more charmed treasure at its end

The scorching trail, the closer is friend sharing it

Fearless is this tribe, all the respectful it is for the suffer

Every step on alien soil, paddle of the unknown water, stamp on slope to be earned with pain

Every mile of life, expected anguish on the shoulders, missed taste of acid in your mouth

Is closer of where we started, is closer for  the end we search for

Only moments of these, builds one life with crystallized of borders of our mind

Tribe momentarily travelling on the same course, finds a reason why live life to its full


-       - For year 2012 with Team 1Life -










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti