Tiimistä ultra kaksikko Janne ja Jossu lähtivät testaamaan kuntoaan Ylläksen maisemiin tunturisuunnistuksen merkeissä. Parin kesän aikana kaksikko on päässyt viemään jo usean kisan yhdessä läpi, joten molemmilla on kuviot selvillä. Jossun armoton psyykkaus ja Jannen pessimismi (kyllä tämä kisa vielä ryssiä ehditään) on ollut aivan loistava kombo. Jannella on Ylläksen maastoista kokemusta vain parina talvena 7Summitista ja Jossu on kolunnut Yllästä kesästä talveen. Kisa on kohtuu kova kun pari kymppiä vedetään molempina päivinä peräkkäin. Meillä kisa tosin yleensä alkaa vasta toisena päivänä ja kolmas päivä olisi yleensä paras :)
Kisapäivänä kaikilla osallistujilla oli loistava tunnelma ja tästä tunturisuunnistuksesta on juuri kyse. Laitetaan itsemme äärimmäisen kovaan rääkkiin hymy viimeiseen asti huulilla :) Ensimmäisen päivän yhteislähdöstä kisa starttasi pari valjakolta mukavasti ja reitin valinnat osuivat nappiin toiselle rastille asti, johon tultiin kolmannella sijalla. Pikku harha askel kakkos rastilta lähdettäessä kolmannelle rastille ja tässä viiden minsan pummi kärkiporukkaan nähden. Kolmas rasti toi esille ratamestarin innokkuuden radan suunnittelussa kun kolmen rastin hajonta kisan alkuun ja kaikki puustorajan alapuolella. Tällä rastilla moni pummaili useita minuutteja ja osa kerkesi pyörähtää myös kaikilla alueen rasteilla. Nelos rastin jälkeen kisa sai ikäviä piirteitä kun tunturia kierrettäessä Jossu kompuroi ja iski kivikossa polven täydellä painolla kiveen. Höyhenen kevyet ukemit ei siinä paljoa kaatumista pehmentänyt. Huuto ja mekastus oli sen mukainen että uskoin kisan olevan tällä kertaa siinä. Aloin varalta kattelee lähintä huoltopistettä, johon raadot voivat raahautua noutoa varten. Rauhoiteltiin Jossu siihen kuntoon että uskallettiin polveen kurkistaa. Osuma näytti pahalta, mutta onneksi osui polven yläpuolelle eikä luuhun/lumpioon. Komia mustelma polvessa, Jossu heitti vaan pari buranaa naamariin ja känkättiin rauhallisesti eteenpäin. Ihmeen kaupalla meno jatkui ja loppu kisa vedettiin jo melkein alun vauhtia. Kello ei meidän matkan teosta tykännyt, mutta itse nautittiin kisasta täysillä ongelmista huolimatta. Tuloksena kuudes sija, 24 minsaa kärkeen. Tästä lähettiin laittaa kylmä hoitoa jalkaan ja odottelemaan vieläkö seuraavana päivänä pystytään lähtee kisaan mukaan.
 |
| Ensimmäisten rastien hakua :) |
Toisen päivän aamu näytti lupaavalta kun Jossun jalka nousi kuin vanhoina hyvinä aikoina. Kisa paikalle lähettiin hyvissä ajoin ja tänä vuonna toinen päivä startattiin yhteislähdöllä. Lähtölaukauksen jälkeen reitti näytti selkeältä ja ei muuta kuin täyttä hanaa kohti rasteja. Mono oli tänään syönnillään näytti että ensimmäisillä rasteilla leimailtiin kärkijoukossa. Rastit löytyivät varmasti ja vauhti oli vähintäänkin kohillaan. Tuntui että voisi juosta miten tahtoo ja diiselit taisivat juurikin toisena päivänä vasta käynnistyä. Kuulostaisi että kolmas kisapäivä olisi meidän juhlaa :) Toisena päivänä oltiin päivän kolmanneksi nopeimpi, mutta harmillisesti se riitti yhteiskisassa vain viidenteen sijaan. Kisan jälkeen jäi vielä hampaankoloon seuraavaa vuotta varten :)
Tämän vuoden tunturista täytyy antaa kiitokset ratamestarille joka suunnitteli radoista suunnistuskilpailun eikä jonojuoksua. Rastit olivat suurelta osin puurajan alapuolella ja välillä rastille piti sattua kohilleen ennen rastilipun löytymistä. Kisaajia haastettiin tarkkaan suunnistukseen ja hajonnat tuovat loistavaa jännitystä kisaan :)
Terveisin,
Janne
