Jaha, siitä onkin aikaa kun Valtanen on viimeksi bloggaillut..
1. Kvartaali, siis 25% on tästäkin vuodesta jo lusittu, takana on todella tiivis ja kiireinen talvikausi. Omat treenit suunniteltiin täysin lasten treeniaikataulujen ja pelireissujen ehdoilla.
Hiihtokausi jäi loppujen lopuksi kahden kisan mittaiseksi. Helmikuun lopun Haukipudashiihdossa tuli kierrettyä lyhyempi 20km lenkki mistä taistelin maaliin kisasarjan sijalla 2.
Maaliskuun kansallisissa "kotikisoissa", Oulunsalon Maunonhiihdoissa oli puolustettavana viime vuoden 3. sija M35 sarjassa. Homma olikin tällä kertaa vain kahden miehen kauppa ja selvisin siitä voittajana hieman alle 2 minuutin erolla.
Sijahan olisi kohentunut edellisestä joka tapauksessa, mutta kun on lappu rinnassa niin kieli vyön alla mennään vaikka kisassa olisi yksi osallistuja. Aina pitää taistella vaikka itseä vastaan.
Palkinnoksi saadulla leditaskarilla lienee käyttöä, muovinen pysti hajosi jo ennen kotiovea..
Mutta nyt tuo talven yksinäinen puurtaminen ja kiire alkaa helpottaa - on aika täräyttää muutamat kunnon yhteistreenit - yritetään ainakin saada näitä järjestymään.
Käsillä on kevään komeimmat kelit, jolloin myös multitreeni alkaa maistua pitkän ja pimeän talven jälkeen. Nyt aprillipäivänä eletään jo kesäajassa ja kevään ensimmäiset maastopyörälenkit on heitetty. Team 1Life alkaa pikkuhiljaa heräillä uuteen kisakauteen.
Kippari Haba pitää vielä raapia kasaan sairastuvalta ja lenkkipolulle.
 |
| Aprillia! |
Teamilaiset treenailevat kevään aikana tahoillaan ja osallistuvat myös erilaisiin tapahtumiin. Tommi pistää kinttua toisen eteen jenkeissä 50 kilsan edestä.
Meikäläinen suuntaa kuun loppupuolella 10 päivän pyöräily/juoksu leirille Espanjaan. Ohjelmassa on myös 140km mittainen Majorca Classic-maantieajo. Viime vuonna jo alkumatkan massiivisen ukkoskuuron säestämänä jäädyttiin vuoriston raekuuroissa ja +5 asteessa, jospa nyt olisi parempi tuuri säiden suhteen.
Classic on muuten todella hieno kokemus: Alle ehtii vääntää 3-4 pidempää lenkkiä maantiellä. Kilometrien mittaista serpentiiniä noustessa tasangon pojan jalat huutaa äiti Teresaa hätiin kun graniittipohkeiset vuoristogasellit veivaa ohi oikealta ja vasemmalta. Ja huimissa laskuissa kaistapäät vilahtaa ohi, meikäläiselle on tärkeintä keskittyä jarruttamiseen ja hengissä pysymiseen. Maantiepyöräily muuten on huomattavasti vaarallisempaa kuin seikkailu-urheilu.
Mr. Majorkan on tarkoitus vetää jälleen lähes 40 tuntia treeniä reiluun viikkoon, mikä antaa boostia alkavaan kesäkisakauteen. Riittävä lepo pitää toki sitten muistaa.
Sama setti on toiminut hyvin parina aiempana keväänä.
Tällä kertaa allekirjoittanut leireilee ilman Hardea, mutta aiemmista kokemuksista päätellen saarella ei todellakaan tarvitse yksin treenata.
Tuosta homma jatkuu sitten toukokuussa MuddyX:n kautta Viron Extar 48h seikkailukisaan Ullan ja Hartsan kanssa. Myös Virossa viime vuonna taidettiin todella hytistä jossain vaiheessa.
Kylmää ja märkää taisikin riittää lähestulkoon jokaiseen kisaan ja tapahtumaan 2012. Mun mielestä kahta yhtä viileää ja sateista kesää ei voi olla peräkkäin, eihän..?
---A-P Kuittaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti