"Voi pojat nyt me vasta liemessä ollaan". Team 1Lifen laskettu aika oli vuonna 2010 Oulussa, kun kolme selkärangatonta, kädetöntä, ihralla kuorrutettua ja elämäänsä kyllästynyttä pullapoikaa päätti "tappaa" toisensa toripolliisin silmien edessä: "Tartteis kai tehä jotain?" Syntyi veret seisauttava ja pelkoa viljelevä kommandojoukko, joka on erikoistunut suorittamaan vaarallisia ja mahdottomia tehtäviä vaativissakin olosuhteissa ympäri maailmaa. Tässä joukossa ylisuuri ego yhdistyy luontevalla tavalla kroonisesti alisuorittavaan ja kuolonkankeaan ruhoon ja tyhmyys ja hulluus tiivistyvät muodostaen epäuskottavia, tärähtäneitä ja sensuroimattomia stooreja, joiden lukemiseen kannattaa ottaa vakuutus. Kun mausteiksi lisätään vielä erilaiset fobiat, tunteettomuus, traumaattinen ja turvaton lapsuus sekä loputon vastuunpakoilu, sitä soppaa ei syö nälkää näkevä Erkkikään. Tuska avartaa mieltä ja epäonnistumisillekin löytyy aina toinen toistaan parempia selityksiä. Ja niitä tilityksiä ei kuuntele kuurokaan. Kaikki ei suju aina käsikirjoituksen mukaan, mutta ainakin on jotain mitä ilman hampaita, karvoja ja koipi amputoituna muistella. Yksi elämä, kerranhan täällä vain ollaan....

Alisuorittava kroppa tarvitsee seurakseen ylisuorittavat varusteet. Joukkueen vaatetuksesta huolehtii HAGLÖFS, pyöristä CANYON, kengistä INOV, kanooteista BEAR & WATER ja lisäravinteista POWERBAR. Jotta voimme menestyä, varusteista ei voi tinkiä. Kerromme totuudenmukaisesti kyseisistä tuotteista blogissamme...


keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Kärkkäinen Challenge 2017 4.6.2017 "Vettä kengässä sonneja karkuun" Team 1Life tyylikkäästi sekasarjan voittoon!!

1life tiimin Jukka ja Janne olivat lähdössä kisaamaan kesän kuumimpaan tai oikestaan olosuhteet huomioiden kylmimpään seikkailukisaan Kärkkäinen Challenge 2017 joka tänä vuonna järjestettiin 4.6 sunnuntaina Yli-Iissä Kierikkikeskuksessa joka on arkeologinen esihistoria- ja kulttuurimatkailukeskus. Janne sairastui pahimmoilleen muutamaa päivää ennen kisaa.

Lauantaina päivällä sain viestin missä huhuiltiin Jukalle paria kisaan. Mulla sattui olemaan sunnuntaina vapaapäivä, mutta edellisen viikonlopun NUTS Karhunkierros 84km tuntui vielä jaloissa. Olihan siinä sitten vielä lapset ja koiratkin, joille pitäisi järjestää puuhaa päiväksi..Kun kerta muita halukkaita ei ilmaantunut niin lupasin Jukalle, että käyn testaamassa jalkoja pyörän päällä ja ilmoitan sitten lähdenkö kisaamaan. Reipas tunti maastossa pyörällä menikin ihan kivasti ja päätin ottaa haasteen vastaan..Roskaruokaa mäkkäriltä ja vauhdilla varusteiden keräämistä ja auton pakkausta. Klo 22 jälkeen olin tyytyväinen..kaikki oli varmasti mukana..


Sunnuntaina klo 4.20 herätys ja aamupalan jälkeen auton rattiin kohti kisakeskusta. Perillä mukavasti seitsemän jälkeen ja ehtihän siinä hyvinkin sitten laittaa varusteet kuntoon ennen kisainfoa ja starttia. Pientä hässäkkää sain aikaiseksi kun huomasin että eihän mulla ookkaan pelastusliivejä mukana. Aikani kun huutelin puuttuvaa pakollista varustetta niin löytyihän onneksi liivit naisjoukkueelta..Kiitos heille..:)




Kilpailu starttasi klo 8 prologilla missä sännättiin Kivikautiseen kylään. 1 tehtävä oli tehdä liuskekivestä kaulakoru kiveä apuna käyttäen. Helpolta kuulostaa..reikä keskelle kiveä ja siitä sitten naru läpi ja avot koru olisi valmis..Meillä ainakin käytti näin :), mutta monelle tiimille tehtävä vei runsaasti aikaa..Seuraavaksi piti väsätä nuotio jolla piti saada sen yläpuolella oleva naru katkeamaan. Meillä jatkui hyvä tekeminen ja saatiin nopeasti roihut pystyyn..ja niin lähdettiin ensimmäisinä kohti varsinaista kisareittiä..Miesten kilpasarjalaisilla oli prologissa toinenkin osuus, joten heillä menisi vielä tovin ennenkuin pääsisivät perään..



I osuus oli pyöräilyä n.50km. Pakolliset varusteet olivat pyörä, kypärä, pelastusliivit ja uimapatja. Jo ensimmäisellä rastilla peräämme pyöräili toinen sekajoukkue Sonniadventure. Ei auttanut kuin lisätä vauhtia etteivät saaneet meitä kiinni...2 rasti oli viety mukavasti suon keskelle lintutorniin. Vaihtoehtona oli ajaa rastille pitkospuita pitkin tai tieltä käsin jalan. Jätettiin pyörät tienvarteen ja tetsattiin suonläpi rastille. Suo oli vetinen ja hiton kylmä. Jossakin vaiheessa ei enää tuntenut omia varpaita..JEE..kylmyydestä huolimatta reitinvalinta oli mainio sillä pitkospuut rastille eivät olleet priimaa. Sonniadventure polki samaa tahtia ja eroa ei saatu aikaiseksi..

Siitä sitten kohti ensimmäistä questia eli tehtävärastia...Uimapatjalla oli tarkoitus ylittää hieman isompi selkä, mutta järjestäjä oli siirtänyt iloksemme questia pienemmälle lammelle kohtuu viileiden vesien vuoksi, +3astetta!! Matka ei ollut kuin muutama sata metriä edestakaisin, joka me riipastiin yhdellä patjalla. Kastuihan siinä vyötäröstä alaspäin, mutta onneksi keskivartalo pysyi kuivana.  Sonniadventurella oli kahden pienemmän patjan taktiikka..en tiedä oliko hitaampi, mutta tässä he antoivat meille kovastikkin etumatkaa..Matka jatkui kohti seuraavaa rastia. Märissä vaatteissa tuli kylmä ja reidet alkoivat jumittamaan. Liikkeessa oli kuitenkin pakko pysyä, että kroppa pysyi jotenkin lämpimänä.




Seuraavalle rastille oli helppoa hiekkatiepätkää ja matka taittui nopeasti. Saavuimme ampuradalle, jossa pääsimme suorittamaan seuraavan questin. Ensin oli tietovisaa suolajeista, kun ei kumpikaan meistä ollut suospesialisteja niin kävimme lunttaamassa tiedot pikkumatkan päästä. Toisena tehtävänä oli ammunta. Tehtävä oli ampua yksi ilmapallo puhki n. 50m matkan päästä ja aikaa oli 30 sekuntia.Onneksi Jukka oli joskus pitänyt pyssyä kädessä niin heti ekalla tuli osuma. Kolmas tehtävä oli täyttää  helpohko sudoku. Se sujui kyllä..mutta siinä paikallaan ollessa alkoi taas vimmatusti paleltamaan kun ei ollut vielä vaatteet ehtinyt kuivua..Rastilta lähtiessä paikalle olivat jo saapuneet Sonniadveture, joten kiirettä piti..matkaan nopeasti pyörän selkään ja menoksi..siinä vastaan sitten pyöräili miesten kärki Freeadventure ja toinenkin sekajoukkue..




Seuraavat rastit olivatkin sitten paluumatkalla..kertalleen vielä käytiin samaisella lintutornilla ja suunnattiin kohti pyöräosuuden viimeistä rastia 7 voimalaitoksen patosillalle. Siellä oli luvassa päivän 3 tehtävärasti.  Saavuimme ensimmäisinä paikalle joten pääsimme sujuvasti pukemaan valjaita ja laskeutumaan voimalaitoksen sivustaa alas. Tehtävän jälkeen pyörillä kisakeskukseen jossa laji vaihtui nopeasti rullaluisteluun.




Luisteluosuus oli lyhyt ja helppo, pakolliset varusteet pelastusliivi, rullaluistimet ja kypärä..Vaikeinta oli ymmärtää jo aikaisemmin kisainfossa annettuja ohjeita ja tuhlasimme quest 4 ohjeiden hakemiseen rastilla 9 n. 5minuuttia (reittikirjassa sanottiin että 4 questin ohjeet on rastilla 9 mutta infossa sanottiin että tehtävän ohjeet ovat rastilla 10) ennenkuin muistimme että niinhän meille aamulla kerrottiin, että ohjeet ovat rastilla 10!!! Taidettiin saada samaan lankaan myös eräs miesjoukkue..;)


Tässä vaiheessa Sonniadventure oli jäänyt meistä hieman lisää..Rullaluistimet vaihtuivat pyörään. Seuraava osuus oli pyöräilyä ja matkaa n.60km. Pakolliset varusteet olivat pyörä, kypärä. Tämä osuus jää kyllä mieleen. Reitti oli suurimmalta osin hyvin ajettavaa hiekkatietä, mutta osaksi hyvinkin pehmeää ja hyvinkin märkää alustaa.. Oikea ratamestarin erikoisuus koettiin rastivälillä 12-13..Rastiväli oli niin muikea, etti kuivin jaloin voinut selvitä valitsipa reitin mistä vain..ja taisipa jonkunlaisen risukkotetsauksen tehdä jokainen joukkue..Onneksi olin hankkinut uuden CANYON hiilikuiturunkoisen maastopyörän, sitä kantaessa ja vesikko/heinikko/mutaliejussa pukkiessa kiitti kyllä pyörän keveyttä!! JOKU(Heikki) oli kuulemma joskus kesällä pyöräillyt näitä reittejä kera paarmojen ja halunnut ehdottomasti tuoda muitakin kokemaan elämyksiä..heheh..:)..Tällä kertaa lisukkeena oli vain hiton märkä alusta, kiitos myöhäisen kevään,  jota ei oikein voinut pyöräillä..;)



No, mutta Jukka teki uskomattoman hyvää työtä kartan kanssa ja reitinvalinnatkin osuivat nappiin. Rastilla 13 ohitsemme kiisi miesten kärki Freeadventure.Koska miesten kärki ohitti meidät vasta tässä kohtaa, tiesimme olevamme ihan hyvissä asemissa kisassa. Paluumatka helppoa tiepätkää kohti osuuden viimeistä rastia 14 tuttua voimalaitoksen patosiltaa, missä saimme kokea vielä toisenkin huiman köysilaskeutumis tehtävän.





4 osuus oli suunnistusta juosten. Juoksimme n. 5km matkan Kierikkikeskuksen lähimaastoissa rasteja hakien. Siitä sitten nopeasti viimeiselle osuudelle, jossa suppailtiin pikkulammen saaria ympäri ja haettiin vielä juosten kilpailun 2 viimeistä rastia. Viimeiset rastit juostiin ihan fiiliksissä. Kisa oli sujunut kaikin puolin onnistuneesti. Matkaa taitettiin pyöräillen 110km, juosten n.10km ja rullaluistellen 8km.Virheitä ei oikeastaan tehty yhtään ja tankkaukset tehtiin liikkeessä, joten tekemisen meininkiä oli alusta loppuun. Huolto onnistui ja energiataso pysyi hyvänä. Kisa oli fyysinen ja olosuhteet viileät. Lähes koko reitti mentiin märillä kengillä. Ensimmäinen kesäkisa missä pidin trikoiden alla kalsareita koko matkan ajan. Varusteet toimivat hienosti. Etenkin huippukiitos Canyon maasturilleni!! Loppuaika oli 9 tuntia 49 minuuttia, hieman alle reitin ihanneajan 10 tuntia.

Minulla ei ollut paras päivä, etenkin pyöräilyssä olisin voinut mennä lujempaa jos olisin ollut täysin toipunut viikontakaisesta ultrasta. Mutta selkeä voitto sekasarjasssa kuitenkin, lähes puolituntia seuraavaan joukkueeseen!!  Kannatti lähteä näin lyhyelläkin varoitusajalla!!






Kiitos järjestäjille hyvin järjestetystä kisasta!

Kiitos yhteistyökumppameille

https://www.canyon.com/fi/

 http://www.nonamesport.com/fi/

 http://www.haglofs.com/fi/en


Ohessa linkki kisajärjestäjien sivuille

http://karkkainen-challenge.fi/

 Ja linnki tulospalveluun, gps-seurantaan

 http://www.tulospalvelu.fi/gps/2017iiCkilpa























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti