Lost in Kajaani - Voitto kotiin!

Lähtövirittelyä. (Vaarojen valokuvaajat)

Minut on juuri irtisanottu hoitamasta paloaseman hevosen viransijaisuutta. Syykin on selvä, sillä virtsan ja ulosteen määrä on vähentynyt merkittävästi, niin ne ainakin väittivät. Tämä taas johtuu siitä, että palautuminen Lost in Kajaani - seikkailukisasta on pikku hiljaa hoidettu. Eihän siihen mennytkään kuin kolmisen viikkoa. No jos totta puhutaan, aineenvaihdunnan osalta palautuminen tapahtui alle viikossa, mutta esim. hermoston suhteen siinä meni paljon pitempään.

Artsi, Jussi ja Ulla lähtötunnelmissa.

Harde, Hotti ja Apsi kakat housussa.

Jos viime vuoden kisan jälkeen toivoimme, että maa olisi meidät niellyt, niin tämän vuoden kisa oli tiimille menestys. Team 1Life Special Bike otti sekasarjassa ylivoimaisen voiton ja kovatasoisessa miesten sarjassakin tuli 5. sija.  Mieltä lämmitti myös muiden oululaisten joukkueiden hieno menestys, sillä esim. Free adventure otti miesten sarjan voiton ja Passion adventure voitti naisten sarjan niukasti ennen Johanna Yrjänheikin joukkuetta. Oululaisten joukkueiden menestys ei ole sattumaa, sillä täällä on jo vuosia tehty hyvää työtä seikkailu-urheilun eteen. Erityisesti Mäkisen Seppo ja Grekelän Heikki ovat ansiokkaasti innostaneet seikkailemaan ja liikkumaan järjestämällä upeita kisoja.  Tulokset

Artsi ja Spessu. (Vaarojen valokuvaajat)

Ulla painaa. (Vaarojen valokuvaajat)

Artsi iskee. (Vaarojen valokuvaajat)

Prologin rasteilla oli ryysistä (Kuva: Tuulia Miettinen)

Kisa käynnistyi vauhdikkaalla prologilla, jossa ensin haettiin rasteja juosten ja sitten pyöräillen. Prologin jälkeen lähdimme kärjen tuntumassa pitkälle pyöräosuudelle, jonka aikana oli mukavia tehtävärasteja. Välillä etsimme sählypalloja hiekasta, heitimme kahvakuulaa, uimme uimapatjoilla kylmässä ja luonnontilaisessa joessa, kannoimme painavia hiekkaämpäreitä ja hiihdimme tandemhiihtoa. Päivän loppuun mahtui myös yksi mukava tetsausosuus, jossa kannoimme pyöriä lepikossa. Vaikka loppua kohti vauhtimme hieman hyytyi, olimme päivän päätteeksi aivan kärjen kannoilla, sijalla 5.

Apsi ja kahvakuula (Kuva: Tuulia Miettinen)

Harden lempilaji. (Vaarojen valokuvaajat)

Tuohon suuntaan... (Vaarojen valokuvaajat)

Sujuu kuin tanssi. (Vaarojen valokuvaajat)

Toiseen päivään lähdettiin ottamaan kärkeä kiinni reippaalla pyöräosuudella. Heti osuuden aluksi päästiin suunnistamaan joen tuntumaan, jossa oli upeita pitkulaisia saaria. Tämä rasti oli ehdottomasti kisan hienointa antia. Kasteltuamme kengät ja vähän ehkä muutakin, jatkettiin matkaa. Varsin pian huomattiin, että kaikilla tiimin jäsenillä ei ollut paras päivänsä, joten otettiin hinausnaru käyttöön. Vaikka perävaunun vetäminen tavallaan hieman nopeutti meitä, ero kärkeen kasvoi edelleen. Päivän aikana oli jälleen mukavia tehtävärasteja, jotka olivat kivoja välipaloja polkemisen lomaan. Mukaan mahtui mm. melontaa, juoksua raviradalla, käyräsuunnistusta ja ammuntaa. Päivän lopussa oli myös metka jalan suoritettava suunnistustehtävä, johon kuului mm. nokkeluustestejä, simulaattorisuunnistusta, laskeutumista, esterataa ja uimista. Ennen maalia päästiin vielä vetämään kunniakierros yleisurheilukentällä ja tietty vesiesteen kera.

              

                           Free adventuren vauhdissa ravihevosetkin voisivat jäädä toiseksi. (Kuva: Tuulia Miettinen)

Esteradan tuskaa (Kuva: Tuulia Miettinen)

Aah, kohta päästään uimaan... (Kuva: Tuulia Miettinen)

Apsi vauhdissa. (Vaarojen valokuvaajat)

Voittajien ilmeitä. (Kuva: Tuulia Miettinen)

Kaiken kaikkiaan kisa oli hieno kokemus. Se oli erittäin hyvin järjestetty ja myös osoitus Kajaanilaisen yhteistyön toimivuudesta. Tehtävärastit olivat opiskelijoiden kehittämiä. Tehtävärastit olivat myös hieno lisämauste kisaan. Ja vaikka välillä tuli sakkoja, sakot kärsittiin heti, joten kaikki olivat hyvin selvillä sijoituksista, eikä lopputulostenkaan laskeminen tuottanut ongelmia. Tämä kilpailu osoitti myös sen, että seikkailu-urheilun suosio on kovassa kasvussa - mukana oli kaiken kaikkiaan kaikkia sarjat mukaan lukien lähes 100 joukkuetta! Vaikuttaisi siltä, että kansa on yhä enemmän kiinnostunut luonnossa tehtävästä monipuolisesta liikunnasta. Ja kun saa liikkua vielä hyvässä porukassa ja jakaa fiiliksiä muiden kanssa, mikäs sen mukavampaa. Kajaanin kisa on tullut jäädäkseen...