Tapahtuma oli ehdottomasti jutun arvoinen. Kyseessä oli siis Suomen Ladun Hiihtoniilojen järjestämä
tapahtuma, jonka tarkoituksena on opastaa ja tutustuttaa hiihdon ihmeelliseen
maailmaan 10 eri kaupungissa
ympäri Suomen 8.2.2014 alkaen. Mukana oli kaiken kaikkiaan 15 seksikästä suksijaa. Yhden elämän pojista mukana oli Artsi, Tommi ja Hotti. Homma alkoi siten, että meidät komennettiin riviin valokuvaa varten. Samalla yksi Hiihtoniiloista kätteli kaikki, esitteli itsensä ja katsoi oikein simmuihin. Voi juukelispuukelis, tämä oli eka kerta moneen vuoteen, kun minut on kohdattu immeisenä näin hienosti. Tunsin itseni pitkästä aikaa tervetulleeksi johonkin.Tunsin kuuluvani johonkin.
 |
| Perhepotretti (Kuva: hiihtoniilot) |
Lähdettiin matkaan Auran majalta tarkoituksena sivakoida 40-50 kilsaa ja tulla sitten majalle munkeille. Matkavauhti oli sen verran leppoisaa, että matkalla ehti hyvin jutustella niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa. Fiilinki oli rento, iloinen ja mutkaton. Letka oli sen verran pitkä, että ketään ei tarvinnu väistellä, vaan muut hoitivat sen homman. Vastaan tuli monenlaisia hiihtojormia ja hiihtoerkkejä, joista suurin osa jäi suu auki meitä tuijottamaan. Nähtiinpä myös
Paksumahojen ja
Gappy Adventuren heimopäälliköt. Kovasti silmäiltiin myös
Passion Adventuren mimmejä, mutta turhaan. 10 kilsan jälkeen Artsille tuli joku ongelma siteeseen. Sen verran alkoi siinä edessä pyllistelemään, että jostain syystä ei tehnyt mieli pysähtyä. Tommin kanssa siinä sitten heitettiin huulta, että 1Lifessa on sellainen meininki, että kaveri jätetään heti kun mahdollista. No, sai se Artsi meiät sitten kiinni kuitenki.
 |
| Letkajenkkaa sukset jalassa. (Kuva: hiihtoniilot) |
 |
| Karpaasien karpaasi (Kuva: hiihtoniilot) |
 |
| Artsi keikistelee takana tuleville mimmeille. (Kuva: hiihtoniilot) |
Hiihdon jälkeen olo oli kuin kolmannessa taivaassa ja se kantoi pitkälle seuraavaan viikkoon. Juuri tällaisia tapahtumia sitä välillä kaipaakin. Aina ei tee mieli mennä kieli vyön alla, vaan päänuppi kaipaa jotain muutakin. Ja harvoin on pitkä lenkki mennyt noin leppoisasti. Sitä auttoi ryhmän vetäjä, joka osasi pitää tahdin sopivan tasaisena ja kevyenä. Myös tauot olivat sopivan pituisia ja hyvissä väleissä. Vauhti oli sellainen, että siinä pysyivät kaikki mukana, jopa 1Lifen poijat. Seuraava hiihtoniilojen tempaus näyttäisi olevan 23.2 perinteisellä tyylillä. Ei muuta kuin baanalle kaikki kynnelle kykenevät...
t. Hotti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti