Team 1Life: Klisee toimii

lauantai 21. joulukuuta 2013

Klisee toimii

Täysikuu ja vuoden lyhin päivä

Mene mukavuusympyräsi ulkopuolelle ja löydät uutta itsellesi ja elämällesi. Konsultin bullshit bingon varmin tärppi, mutta taitaa se vain loppu pelissä toimia. Tällä kertaa niitä kuuluisia "uusia ärsykkeitä" haettiin Hokkasen kera Oulun Pyykösjärven jäältä, kolmekymmentä senttiä teroitettua terästä jalkojen alla.

Kaikki sai alkunsa joskus lokakuussa sen keväällä mainostetun Tosi Urheilijan, Marko Törmäsen vitt... pottuilusta joka maanantaisessa triathlon seuran kuntopiirissä. Olen tänä syksynä aika tunnollisesti kärsinyt nuo maanantait niin fyysisen kuin psyykkisen rasituksen osalta ja eräänlaiseksi tavaramerkiksi Markolle on muodostunut noissa sessioissa "tsempata" 1Lifea tasaisella ja äärimmäisen täsmäkohdistetulla naljailulla. Jostain Markolle on muodostunut vääristynyt käsitys siitä, että meidän teamissä piruilu yhdistettynä fyysiseen kärsimykseen olisi se ydin juttu. Tai no onhan se. Tällä kertaa osaksemme naljailussa heitettiin haaste osallistua Oulun Tarmon SM&kunto retkiluistelu tapahtumaan ja hakata Marko meidän teamin osalta viestinä 100 kilometrin matkalla. Herra on muuten sitten SM mestari tässä(kin) lajissa.

Lähtöviivalla todella kuivakoita lähtijöitä kun osa kuihtunut puolikkaaksi....

Viimeksi hokkarit meikäläisella on olleet jalassa 20 vuotta sitten, lukuunottamatta lyhyttä prologi osuutta Mäkisen Muddy-X:ssä muistaakseni 2010 jossa mentiin hetki retkiluistimilla (ns. eka kerta allekirjoittaneelle). Viimeiseen saakka suhtauduin haasteeseen ja koko tapahtumaan puolivaloilla, mutta niin vain Hottis sai taas houkuteltua tapahtuman lähtöviivalle 30 kilometrin kuntosarjan matkalle.Sen verran jostain maanraosta järkeä kaivettiin esille, että Markoa tai ketään muutakaan sammakkoreistä ei lähdetty haastamaan. Vuokraluikkarit alle (Matti oli ostanut omat edellisenä päivänä), lappu reiteen ja eikun baanalle.

Eka kiekka (kierrokset 5 kilsaa pitkiä) oli kuin pikkujouluista hoippumista himppeliin. Peesasin (yllätys?) Masaa, mutta pian eka kiekan vastatuuli pätkän jälkeen totesin että jään odotteleen tarjoilukärryjä tällä lennolla.Sääret huuteli hoosiannaa ja tuntui kuin olisin saanut pika penikoinnit kinttuihin. Oli pakko pysähtyä hetkeksi hieromaan kinttuja maalialueella ja hetken mietin kotiinpaluu lipun lunastamista. Mielikuva siitä naaman aukomisen määrästä mitä seuraavassa Markon prässissä saisin osakseni niin vetäjältä kuin teamikaverilta sai kuitenkin jatkamaan. Puolikiekkaa himmailin kahden vanhemman herrasmiehen perässä ja katselin kun Masa huiteli kierroksen toisessa päässä.

Tämä on tullut koettua niin monesti ennenkin urheilussa: ensin tuntuu että mikään ei toimi eikä kulje ja yhtäkkiä kohta löydätkin ihan uuden vaihteen päälle. Himmailu tuotti tulosta ja kolmannelle kiekalle tulikin ihan uutta virtaa. Kierrosajat tippui kerta kerralta ja muutama selkäkin tuli vastaan. Lirputtimet jalassa alkoi tuntua jo miltei ruumiinjatkeelta ja homma tuntui saavan jotain rytmitajuakin mukaan. Asiaan tietenkin kuului, että niin Mäkisen Seppo kuin Törmänenkin ohittivat ainakin kolme kertaa mutta Sepen kannustus toiseksi viimeiselle kiekalle "nousee, nousee" toi entistä enemmän tsemppiä. Tulkitsin tuon nimittäin, että Sepekin huomasi parantuneen vauhdin ja tietää, että meikäläisen kone lämpenee vasta kun osalla kylmenee.

Viimeisellä kiekalla hymyilytti, olin löytänyt taas uuden aluevaltauksen ja se armas mukavuusympyrän ulkoreuna tuntui just nyt taas niin tautisen hyvältä. Kuin kruunuksi maaliin tuloon vuoden lyhimmän päivän kruunasi auringon esiintulo ja maalissa olisin voinut halata kaikkia. Hieno laji ja kova treenimuoto. Ja voi sitä tunnetta kun pääsi taas lapun kanssa jotakin tekemään ja vielä teami kaverin kanssa.

Hottis oli yhtälailla pelkkää valkoista hammasriviä ja viisi minuuttia aikaisemmin maalissa. Muutenkin kaikki seitsemän kolmellekympille lähtenyttä oli loppujen lopuksi kymmenen minuutin sisällä lukuunottamatta ihan kärkeä joka veti ihan omat ajat. Kun lähtiessä vielä perään huudettiin ja paiskattiin mitali räpylään oli taas sellainen fiilis että tänään kannatti herätä ajoissa ja pukata itsensä kohti suurta tuntematonta. Suosittelen sekä lajia, että uuden kokemista kaikille omaan elämään.