Tämän kevään tavaramerkki on ollut retkiluistelu luonnonjäällä. Tällä kertaa saimme toteuttaa sen vieläpä puuterilla. Ja kelit olivat siihen mitä parhaat. Sai tehdä ihan omia jälkiä ja välillä sukeltaa lumidyyneihin. Aina ei tiennyt mitä alla oli, mutta sehän sopii seikkailijalle. Saatiin välillä nimittäin sellaisia kiksejä, että vieläkin on takalisto hellänä.
 |
| Pyykösjärvellä kelpasi päästellä, kunhan ei mennyt järven keskelle. |
 |
| Pakollinen varjokuva. |
Pyykösjärven valloituksen jälkeen oli pakko toteuttaa yksi fantasioista ja käydä korkkaamassa perämeren pohjukka. Ja voi sitä avaruutta ja ihanuutta. Railot, kuopat, jään rosoisuus ja lumi toivat hommaan mukavasti eksotiikkaa. Railojen yli oli kiva hyppiä, mutta Jussin takapuskuri muistaa tämänkin reissun aika pitkään... Mahtoiko johtua hokkareista? En muista toista kevättä, että olisi ollut retkiluistelulle näin otolliset olosuhteet. Vieläköhän sitä pääsis...
 |
| Lähtö Oritkarista. |
 |
| Mä kutsun kuulen... |
 |
| Naskalit kaulassa. |
 |
| Mee sää ensin... |
t. Hotti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti