"Voi pojat nyt me vasta liemessä ollaan". Team 1Lifen laskettu aika oli vuonna 2010 Oulussa, kun kolme selkärangatonta, kädetöntä, ihralla kuorrutettua ja elämäänsä kyllästynyttä pullapoikaa päätti "tappaa" toisensa toripolliisin silmien edessä: "Tartteis kai tehä jotain?" Syntyi veret seisauttava ja pelkoa viljelevä kommandojoukko, joka on erikoistunut suorittamaan vaarallisia ja mahdottomia tehtäviä vaativissakin olosuhteissa ympäri maailmaa. Tässä joukossa ylisuuri ego yhdistyy luontevalla tavalla kroonisesti alisuorittavaan ja kuolonkankeaan ruhoon ja tyhmyys ja hulluus tiivistyvät muodostaen epäuskottavia, tärähtäneitä ja sensuroimattomia stooreja, joiden lukemiseen kannattaa ottaa vakuutus. Kun mausteiksi lisätään vielä erilaiset fobiat, tunteettomuus, traumaattinen ja turvaton lapsuus sekä loputon vastuunpakoilu, sitä soppaa ei syö nälkää näkevä Erkkikään. Tuska avartaa mieltä ja epäonnistumisillekin löytyy aina toinen toistaan parempia selityksiä. Ja niitä tilityksiä ei kuuntele kuurokaan. Kaikki ei suju aina käsikirjoituksen mukaan, mutta ainakin on jotain mitä ilman hampaita, karvoja ja koipi amputoituna muistella. Yksi elämä, kerranhan täällä vain ollaan....

Alisuorittava kroppa tarvitsee seurakseen ylisuorittavat varusteet. Joukkueen vaatetuksesta huolehtii HAGLÖFS, pyöristä CANYON, kengistä INOV, kanooteista BEAR & WATER ja lisäravinteista POWERBAR. Jotta voimme menestyä, varusteista ei voi tinkiä. Kerromme totuudenmukaisesti kyseisistä tuotteista blogissamme...


perjantai 1. helmikuuta 2013

Mt.Rusko 50k



Kotirataultra on perinteinen tammi-ja helmikuun viimeisinä sunnuntaina juostava omatoiminen tapahtuma. Olemme aiemmin juosseet kotirataultraa lähinnä Oulujokisuiston pyöräteillä. Itse olen täysin kyllästynyt pyöräteillä juoksuun ja siksi tartuinkin JokkeK:n puolivahingossa sivulauseessa lipsauttamaan ideaan juosta kotirataultra Ruskotunturilla. Kävimme mittomassa reitin ja perustin tapahtuman Facebookiin, jotta en voisi itse perääntyä heikon hetken koittaessa.

Sunnuntaiaamuna kävin vielä katsomassa FB:ssa, onko mukaan tulossa lisää ihmisiä. Kyllä oli. Kokonaiset 12 ilmoittautunutta. Osa minulle täysin tuntemattomia. Yleensä juoksuhullutteluissamme on mukana samat neljä tyyppiä. Liikasentien päässä autoja oli ruuhkaksi asti ja liikenteenohjaus loisti poissaolollaan. Autot saatiin parkkiin ja pelottomat Mt.Ruskon valloittajat valuivat sukkahousuissaan kohti starttialuetta.

Esittelin tapahtuman idean lyhyesti ja lähdimme klo 9.05 yhdessä tutustumiskierrokselle. Kaikki ihastuimme reittiin niin, että päätimme täyteen 50 kilometriin tarvittavan 25 kierrosta ennalta suunnitellun 24 sijasta. Nousua kierrokselle kertyi noin 80m, eli 25 kierrosta=2000m verttimetriä. Ihan mukavasti yhdelle päivälle näillä lakeuksilla. Umpihangen osuus oli reitillä pienempi, kuin odotimme. Tunturilla oli aurattu ja pörrätty moottorikelkoilla niin, että jalan alle löytyi kovaa pohjaa isolla osalla 2km reittiä. Huolto oli helppoa lyhyellä kierroksella. Huoltoalueelle jäi helposti  suusta kiinni, kun aina joku oli kahvittelemassa tai syömässä. Tuossa tiivistyykin Mt.Rusko 50k ajatus: hyvää seuraa ja vielä paremmat eväät. Huoltojoukot toivat minulle kotoa grillatulla halloumilla, kinkulla ja juustolla täytetyn sämpylän vähän puolen välin jälkeen. Aivan mahtava yllätys!
 
Päivän aikana reilun toista kymmentä reipasta ulkoilijaa kävi kiertämässä sopivan määrän kierroksia. Lääkärin suosituksen ylittävän 25 kierrosta kiersi lopulta kuusi paremman tekemisen puutteessa ollutta, nopein aika oli 6h21min. 1Lifen remmistä minä juoksin 25, Ulla 15 kiekkaa, A-P 5 ja lentsuinen Matti 4. Oikein hyvä treeni. Kisakauteni starttaa 50km juoksukisalla 13.4., joten hullutteluja tarvitaan.

Hölkkäsin päivän lähinnä Epun seurassa. Pitkät yhteislenkit aiheuttavat ikävän kierteen. Muutaman tunnin kun juoksee, niin aina tuppaa keksimään jotain uutta hölmöä. Nyt on taas yhtä sun toista puolivalmista suunnitelmaa itsemme ja kavereiden huviksi. It was NUTS!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti