"Voi pojat nyt me vasta liemessä ollaan". Team 1Lifen laskettu aika oli vuonna 2010 Oulussa, kun kolme selkärangatonta, kädetöntä, ihralla kuorrutettua ja elämäänsä kyllästynyttä pullapoikaa päätti "tappaa" toisensa toripolliisin silmien edessä: "Tartteis kai tehä jotain?" Syntyi veret seisauttava ja pelkoa viljelevä kommandojoukko, joka on erikoistunut suorittamaan vaarallisia ja mahdottomia tehtäviä vaativissakin olosuhteissa ympäri maailmaa. Tässä joukossa ylisuuri ego yhdistyy luontevalla tavalla kroonisesti alisuorittavaan ja kuolonkankeaan ruhoon ja tyhmyys ja hulluus tiivistyvät muodostaen epäuskottavia, tärähtäneitä ja sensuroimattomia stooreja, joiden lukemiseen kannattaa ottaa vakuutus. Kun mausteiksi lisätään vielä erilaiset fobiat, tunteettomuus, traumaattinen ja turvaton lapsuus sekä loputon vastuunpakoilu, sitä soppaa ei syö nälkää näkevä Erkkikään. Tuska avartaa mieltä ja epäonnistumisillekin löytyy aina toinen toistaan parempia selityksiä. Ja niitä tilityksiä ei kuuntele kuurokaan. Kaikki ei suju aina käsikirjoituksen mukaan, mutta ainakin on jotain mitä ilman hampaita, karvoja ja koipi amputoituna muistella. Yksi elämä, kerranhan täällä vain ollaan....

Alisuorittava kroppa tarvitsee seurakseen ylisuorittavat varusteet. Joukkueen vaatetuksesta huolehtii HAGLÖFS, pyöristä CANYON, kengistä INOV, kanooteista BEAR & WATER ja lisäravinteista POWERBAR. Jotta voimme menestyä, varusteista ei voi tinkiä. Kerromme totuudenmukaisesti kyseisistä tuotteista blogissamme...


maanantai 2. heinäkuuta 2012

Melontaa perämerellä

Team 1Life käväisi treenileirillä Hietakallassa, joka sijaitsee perämerellä noin 6 kilsaa rannikolta Oulun ja Kemin välimaastossa. Reissun teemana oli teambuilding. Matkaan lähdettiin kaksikolla ja yksiköllä perjantaina noin kahdeksan aikoihin illalla. Kaksikko tuntui liikkuvan liukkaammin melojasta riippumatta. Melottiin pari tuntia maisemia ihaillen arskan porottaessa taivaalla. Kaikki tuntui jotenkin niin epätodelliselta (unohdin kai ottaa aamulääkkeen). Turistiin ja saunottiin. Herättyämme melottiin takaisin melkoisessa aallokossa. Oli auvoista meloa sivu-, myötä- ja vasta-aallokossa. Vasta-aallokon hypyt tyrskyineen ja myötäaaltojen päällä ratsastaminen jäivät kutittamaan mieltä. Apsin kastaminen perämiehen paikalta käsin tuotti erityistä mielihyvää. Kastaminen oli välttämätöntä, kun sillä on nykyään uusi nimikin - Apsi. Saatiin sitä mitä tilattiin. Tarkoitus oli harjoitella myös hinaamista, mutta se jäi nyt seuraavaan kertaan. Kuvat (by Harri Ruuska) puhukoon puolestaan...

Hotti ja AP parrasvaloissa.
Aika stylet kajakit?
Totta vai tarua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti