tiistai 19. helmikuuta 2013

Talviuni



Aurinko luikahti huurteisen metsän aukiolle ja heti pieni seikkailija koki jälleen kevään pienen ihmeen; syntymän uuteen kauteen, uusiin ääriin. Syksyn Kajaanin kisa latasi kipparin niin kanveesiin, että monsiur Hokkasen verbaalinen nuorallatanssi hankki yksin pienen pitäjän verran lukijoita blogiin viimeisten synkkien kuukausien ajan. Syvimmät osanottoni siitä, mutta näillä tarinoilla ei ole palautusoikeutta.

Kuva hämää enemmän kuin tuhat sanaa, hymy irtosi
 Kajaanin kisan jälkeen vasta miltei koko pullon jälkeen

Vuosi 2012 paketissa ja paketilla kauniit kääreet. Olihan se, äijä meininkiä. 48 tuntia vierailla mailla. Kirsu jäässä ja töppöset tönkässä Mallorcan vuorilla. Kaatosateessa Skånen pelloilla kiekko riekaleina. Kokka kohisten Oulujärven rannattomalla selällä, mankeli hartioilla keskellä järvenlahtea auringonnousussa, riekaleisilla jaloilla töpöttelyä Rokuan kutassa jälleen kerran.

Ratamestarilla huumorintajua Lost in Kajaanissa, 
saatiin kisan sisu palkinto notta vuolla ranteet hyvä maku suussa


Tuli uni simmuun aamu-usvaisella asvalttisuoralla, tilkka paleli 18 tunnin sateen jälkeen, kauniin sanakääntein kerroimme teamikaverille mihin sen melan voisi upottaa poikittain kolmannenkymmenen majavapadon jälkeen Virolaisessa rännissä jota joeksi kutsuttiin, jännästi liikkeet hidastui kymmenasteisessa lammessa, painoi suksi suossa, ihailtiin joukolla erään pyörää jonka ketjut pätki… Sanalla sanoen seikkailtiin.






Vilahti syksy tutuissa merkeissä, ensin ei huvittanut mikään ja sitten ei enää pelannut mikään. Hain vauhtia Kalifornian rannoilta ja Grand Canyonin poluilta. Tuloksena jälleen uusi todellinen urheilijan meriitti, tulehtunut olkapää. Ensi vuonna varmaan kärähdän dopingista, neuvottelut hiihtoliiton kanssa meneillään.

Urlun valopää


Silti, hytinä on taas tulee iso jytky. On kasassa sellainen likainen puolitusina, että kaksi teamia lataa uudet pohjat 1Lifen historiaan. Mennään kovempaa ja korkeammalla. Mennään kauemmaksi ja pidemmälle. Jää vähemmän seliteltävää välineiden osalta, tulee enemmän seliteltävää yhteistyökumppaneille. Tulee takuulla näkyvyyttä, vain etumerkki julkisuuden tasossa vaihtelee.

Masan luontaisin asento


Yhden klassikko teamin kanssa on jo itäkairan korvessa suunnitelmat saunottu, umpihankeen läskejä sulatettu. Tänä vuonna polvi kantaa, jalkanahka pysyy piukeana, ketjut kestää.

Team 1Life on herännyt talviunestaan. Nimi ilmestyy monelle ilmoittautumislistalle ja näkyy myös tuloslistoissa. Sekopäiset seikkailijakolleegat kautta maan ja maapallon, eiköhän mennä taas.




Harri the skipper (kunnes korvessa toisin päätetään)



Tuomoa hymyilyttää ajatus kuinka ne kepittää yhren elon pojat ens kesänä
































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti